Posteriarviointia


Miten hyvin projektin tausta ja tarve perusteltiin?
Miten hyvin projektin tavoitteet kuvattiin?
Miten hyvin projektin toteutus kuvattiin?
Miten hyvin projektin tulokset kuvattiin?
Millainen on posterin ulkoasu?

Miten hyvin projektin tausta ja tarve perusteltiin?
Miten hyvin projektin tavoitteet kuvattiin?
Miten hyvin projektin toteutus kuvattiin?
Miten hyvin projektin tulokset kuvattiin?
Millainen on posterin ulkoasu?

Miten hyvin projektin tausta ja tarve perusteltiin?
Miten hyvin projektin tavoitteet kuvattiin?
Miten hyvin projektin toteutus kuvattiin?
Miten hyvin projektin tulokset kuvattiin?
Millainen on posterin ulkoasu?

Miten hyvin projektin tausta ja tarve perusteltiin?
Miten hyvin projektin tavoitteet kuvattiin?
Miten hyvin projektin toteutus kuvattiin?
Miten hyvin projektin tulokset kuvattiin?
Millainen on posterin ulkoasu?

Miten hyvin projektin tausta ja tarve perusteltiin?
Miten hyvin projektin tavoitteet kuvattiin?
Miten hyvin projektin toteutus kuvattiin?
Miten hyvin projektin tulokset kuvattiin?
Millainen on posterin ulkoasu?

Leave a comment »

Affordanssit osa 7. Moodle

Moodle yllätti minut positiivisesti kopro -opintojen aikana. Moodlen voi antaa olla tylsän asiallinen, mutta asiantuntevan käsittelijän näpeissä siitä voi saada kohtuullisen monipuolisen informaation tarjoamisalustan. Myönnettäköön, että näkökulmani tässä kohtaa voi olla se opettajan vinkkeli – sinne voi ladata paljon tavaraa ja opiskelijoiden pitää innostua siitä, koska opekin innostui… Tämä kaatoteoriahan on hyvä lähtökohta hedelmällisen oppimiskokemuksen tarjoamiselle, eikö totta.

Moodle on salasanasuojattu tietylle kohderyhmälle osoitettu ympäristö. Keskustelua käydään foorumeilla. Nämä foorumit voi otsikoida ja sillä voidaan opastaa opiskelijaa löytämään tiensä oikean ryhmän ja aiheen pariin. Keskusteluketjujen selaaminen on kohtalaisen hidasta ja viimeisimpien kommenttien löytäminen voi käydyn keskustelun pituudesta riippuen olla kovin työlästä. TEL1 -kurssilla keskusteluissa viiveet olivat todella turhauttavia. Sisäänkirjautumisen jälkeen etsit ja lopulta löysit oikean juttuketjun huomataksesi, että kukaan ei ole vastannut kysymykseesi vieläkään…

Kopron projektityössä huomasimme, että suljetun Moodlen ja esimerkiksi Facebookin avoimen jutturingin yhdistäminen voi olla ihan oivallinen tapa saada formaalia yhteydenpitoa monipuolistettua informaalilla jutustelulla, mikä omalta osaltaan voi tukea muun muassa ryhmäytymisen kokemusta.

Leave a comment »

Kopro

Laadimme koulutusprojektin lopputuotoksena tiedeposterin. Teimme posteristamme tavoitesuuntautuneen projektin kehityskaaren katkettua ennen hyvin suunnitellun ja valmistellun käytännön pilotin lanseerausta. 

Alla näkyvän posterin sekä viiden viikon koulutuspakettimallin luovutimme toimeksiantajallemme keskiviikkona 30.5.2012  yliopistolla. Tässä tapaamisessa käydyt keskustelut sekä toimeksiantajan että kurssin opettajien kanssa päättivät tämän kurssin meidän osalta.

Posterista voimme syystäkin olla ylpeitä. Se ei silti kaikessa hienoudessaan paljasta edes rivien välistä kaikkea sitä työtä, mitä tiimimme teki projektin käytännön lanseerauksen eteen. En ole katkera, vaan kaikesta huolimatta iloinen siitä kokemuksesta, mitä tämä projekti antoi työmäärästä huolimatta tai jopa sen ansiosta… Onneksi tiimissämme oli erittäin hyvä ja kannustava ilmapiiri.

Näin jälkeenpäin muistellen Kopron alussa pelattu Novicraftin seikkailupeli kuvaa hyvin meidän projektin kulkua oman tiimin näkövinkkelistä. Vuorollaan jokainen meistä jäi rannalle ruikuttamaan ja toisten avustuksella pääsi ylittämään kivikkoisen joen. Veneen jumiuduttua matalikkoon kipparin rooliin hyppäsi se kenelle rooli luontevimmin kulloinkin sopi – jälleen kukin vuorollaan.

Itsesäätöisen oppimisen salat


View more documents from Learning and Educational Technology Research Unit

Leave a comment »

Top 100 tools for learning

Tässä mielenkiintoinen ja varmasti tällä hetkellä melko kattava esitys netin mahdollisuuksista niin oppimisen kuin opettamisen apuvälineiksi:
Top 100 Tools for Learning 2011 View more presentations from Jane Hart

Leave a comment »

Affordanssit osa 6. SecondLife

Kaiken totuuden nimissä tunnustettakoon, että  Second Life -ympäristö jäi minulla näissä opinnoissa melko vähälle huomiolle. TEL1 -kurssin aloituksessa valittiin avatar -hahmot, puettiin ne, liikuttiin ympäristössä ja harjoiteltiin oman opiskelutilan kalustamista.

Wikipediassa kerrotaan seuraavaa:

”Second Life on yksityisesti omistettu, Internetissä toimiva virtuaalimaailma. Second Lifen julkaisi vuonna 2003 Linden Lab ja sen perustaja on Philip Rosedale. Käyttäjiä Second Lifellä on yli neljätoista miljoonaa (miljoonan käyttäjän raja meni rikki 18. lokakuuta 2006). Second Lifessä voi tavata muita käyttäjiä ympäri maailmaa avatarien välityksellä, vuokrata virtuaalimaata, rakentaa tai perustaa yrityksen. Second Lifellä ei ole traditionaalisia pelillisiä tavoitteita, joskin sinne on tehty myös roolipelialueita.

Ohjelman peruskäyttö on ilmaista. Aluksi käyttäjä luo ilmaisen käyttäjätilin ja lataa käyttöohjelman, jonka avulla hän voi hallita hahmoaan simulaation sisällä. Käyttäjän oma hahmo eli avatar on rajattomasti muokattavissa. Liikkuminen simulaation sisällä tapahtuu joko kävellen, lentäen tai teleportaten. Koska Second Lifen maa-alueet koostuvat pienistä alueista, jotka on liitetty yhteen yhdeksi isoksi mantereeksi, voi koko maailmaa tutkailla vapaasti lentäen.

Second Life on ennen kaikkea sosiaalinen kanava, joten kommunikointi on avainasemassa. Kommunikointi tapahtuu kirjoittamalla joko kaikille käyttäjille julkisia tai kahden käyttäjän välisiä yksityisiä viestejä. Mikrofonin välityksellä on myös mahdollista keskustella muiden käyttäjien kanssa.”

Valitsin avatar -hahmokseni goottitytön, mille en lukuisista yrityksistä huolimatta onnistunut vaihtamaan vaatteita, hiuksia tms. Sain opettajalta apua, mutta jostakin syystä goottityttö oli ja pysyi muuttumattomana. Vapaa-ajallani tekemäni seikkailumatka SL:ssä oli sekä silmiä avaava että samalla hieman hämmentävä kokemus. Kurssin luonteen mukaisesti pitäydyin englannin kielessä kommunikoidessani vastaan tulevien avatarten kanssa. Sukkuloidessani erilaisissa ympäristöissä mukaani tarttui kohtuullisen innokas ihailija. Henkilökohtainen tapaaminen hänen puheiden mukaan oli ”pretty normal way to get to know each other” täällä ympäristössä. Kontaktin välineenä kuulemma käytetään muun muassa skypeä. No, huh, huh,.. Ei kiitos kuitenkaan tällä kertaa, sanoo keski-ikäistynyt täti-ihminen ”nuorelle” fanilleen. Looks can be deceiving they say… Tämän jälkeen sain opiskelijakollegaltani varteen otettavan neuvon: puhu suomea!

TEL1 -kurssilla suunnittelemamme sosiaalisen median käyttöönotto -kurssin olisi hyvin voinut viedä toiseen maailmaan. Olisi ollut mielenkiintoista jatkaa kurssin toteutusta siellä ja päästä kokemaan muun muassa niitä tuntemuksia, mistä opettajamme puhui aloitusluennolla. Opettaja oli pitänyt toisessa maailmassa luentoa.  Avatar-hahmoisten opiskelijoiden poistuminen luentosalista kesken tämän luennon oli aiheuttanut opettajalle tunnereaktion.  Älymme kertoo meille kuitenkin, että hahmoja liikkuttavat oikeat ihmiset ja ne ihmiset poistuvat salista avatarten myötä. Mielenkiintoista.

Paikallislehdestä bongasin TEL1 -kurssin aikana jutun, missä kerrottiin raahelaisen lukion kuvaamataidon SL -projektista. Mukava huomata kuinka kehitys menee eteenpäin pienilläkin paikkakunnilla. Hyvä Raahe!

Second Life tuo mieleeni pelimaailman. En vietä aikaani pelaten, mutta voisin kuvitella osallistuvani SL:ssä järjestetylle kurssille tämän kokemuksen jälkeen. Tässä ympäristössä pääsevät helpoimmin loistamaan ne, joille pelimaailma ja nettiympäristö kaikkine kommervenkkeineen on jo entuudestaan tuttu. Opetuksen kannalta haasteellista tässä ympäristössä, kuten muillakin virtuaalialustoilla toimittaessa, on saada tuotettua onnistumisen kokemuksia niin mestareille kuin oppipojillekin.  Ympäristö toimi teknisesti kohtuullisen hyvin vanhallakin kotikoneella, mikä ilahdutti ainakin minua suuresti.

Leave a comment »

Affordanssit

Mitä ne ovat?

Affordanssit ovat sovelluksen tai sen pedagogisen toteutuksen toimintoja / kokonaisuuksia, jotka mahdollistavat tietyn (sosiaalisen / pedagogisen / teknisen) toiminnon tai kokonaisuuden. On tärkeää oppia arvioimaan sovellusten hyödynnettävyyttä opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa.

Affordanssitehtävässä arvioidaan sovelluksen pedagogista / sosiaalista / teknista käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä. Tehtävän tarkempi (päivitetty) kuvaus: affordanssitehtävä

Leave a comment »

Affordanssit osa 4. WordPress -blogi

Blogin julkisuus… aah, miten ihana päästä vuodattelemaan omia ajatuksia maailman menosta, koulutuksesta, oppimisesta ja kaikesta mitä mieleen vain sattuukin juolahtamaan. Jes sitä peukutuksen määrää minunkin blogissani – siis sitä mitä olisin ihan varmasti saanut, jos olisin blogini ajoissa valmiiksi työstänyt, mutta kun ei niin ei.. 😉

Voin nyt salaisesti kertoa, että olin kerran aiemminkin pitänyt hetken aikaa blogia ystäväni kanssa ihan kaksin. Se prosessi  jäi kuitenkin kesken kuten kävi blogin alkuperään liittyvän tavoitteenkin kanssa. Ensimmäinen blogi-kokeiluni oli yksityinen, tämä toinen julkinen. Julkisuus on minulle vielä hieman kimurantti juttu. En oikein koe tarvetta jaella asioitani tänne ikuiseen ja päättymättömään avaruuteen. Ymmärrän, että tekstit tulee muokata tänne soveltuviksi, mutta katoaako siinä suodatellessa jotain olennaista, mitä henkilökohtaisempiin oppimispäiväkirjoihin olisi voinut laittaa… Taitavat olla kaksi ihan eri asiaa. Molempi parempi, sanoo hän ja peukuttaa sekä julkisen että yksityisen päiväkirjan pitäjiä. Hyvä te! Yksilön itsesäätöisyyden toimiessa blogista muodostuu reaaliajassa rakennettu ja myöhempiä muokkaamisen mahdollisuuksia tarjoava mainio kokonaisuus. 

Katsoin tuossa äsken Ihmettelijöiden kanssa tekemämme digitarinan uusiksi melko pitkän tauon jälkeen. Olipa mukava nähdä ja kokea jälleen jotain siitä syksyn tarinoinnista. Kuva on kiva, ei siitä mihinkään päästä. Voisikohan kaikkiin opintoihin liittää pakollisena osiona jonkin visuaalisen tuotoksen tekemisen. Toimisikohan se minullekin parempana muistin virkistäjänä esimerkiksi työhaastatteluun valmistautuessa. Kuvien pikakelauksella mieleeni muistuisi kaikki ne hienot käsitteet ja teoriat, mitä opinnoissa käsiteltiin ja osaisin antaa itsestäni nykyistä syvällisemmän ja ammattitaitoisemman kuvan. Mutta kääks… jos ne kuitenkin löytäisivät minun blogin ja pääsisivät käsiksi minun tyhjääkin tyhjempään tietopankkiin… hui, miten kamala ajatus.

Tässä affordansseja suhautellessani huomaan, että blogilla on monenlaisia ulottuvuuksia. Kurkkasin muutamien opiskelijakollegojen blogeihin ja yllätyksekseni huomasin muutaman mainitsevan, että heidän sivusto vaikenee näiden opintojen myötä. Jännä huomata, että blogi saattaa ulkoisesti olla hyvin rakennettu ja mielenkiintoa herättävä, mutta tekijälleen silti tuskainen projekti.

WordPress tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia rakentaa omasta blogista tekijänsä näköinen juttu. Näihin juttuihin pääsee käsiksi harjoittelun myötä. Blogin termistö, kuten vimpaimet, ei kaikin osin heti avaudu noviisille.  Toisten tuotoksia ihmetellessä huomaa sen upeat visuaaliset mahdollisuudet. Itse vaihdoin jossain blogini synnytystuskaisessa vaiheessa teeman ja sen myötä hukkasin onnettomasti jotain blogiini luennoilla & harjoituksissa istuttamiani taimia. Taitoni eivät riittäneet niiden palauttamiseen. Oppia ikä kaikki, tuumaa hän. Blogia tarjoaa mahdollisuuden vastavuoroiseen kommunikointiin sen kommentointi mahdollisuuden myötä. Linkkivinkkien jättäminen on ollut yksi mukava tapa kasvattaa tietopankkia puolin ja toisin. Huomasinpa yhden fiksun opiskelijan laittaneen kyselynkin blogiinsa.

Surffaamisen apuvälineinä blogissa toimivat kategoriat, hakusanat eli tagit sekä sivut. Tuotoksia on myös mahdollista selata niiden postausajankohdan perusteella. Kirjoittamiseen on varattu mitättömän pieni ikkuna. Tekstin kokonaiskuvan näkemiseen pitää käydä kurkkaamassa esikatselu -painikkeen avulla varsinaista näkymää. Tämä on hidasta. Tekstiä voi halutessaan tuoda blogiin valmiina kokonaisuutena, esimerkiksi wordista.

Näiden opintojen myötä minusta on tullut muun muassa Facebookin, Doodlen, Dropboxin sekä Googledocsin käyttäjä. Tieto on muokannut asennetta entistä myönteisempään suuntaan. Tietoturva on kuitenkin asia, mikä mietityttää tumpeloa käyttäjää.  On erittäin hyvä, että kouluissa annetaan opetusta nettiketistä ja konemaailman muista saloista.

Opinnoissa on ollut kiehtova huomata, että kaikenlaisten vimputtimien ja vempainten käytöstä huolimatta  joissain tilanteissa mikään ei korvaa fyysistä poissaoloa. Miten saisimmekaan tässä vapaassa maailmassa vielä houkuteltua ne fyysisesti läsnäolevat, koneen takana lymyävät yksilöt vuorovaikutuksellisuuden ihmeelliseen piiriin..?

 Tekijä kiittää ja kumartaa kaikkia kasvuprosessiini osallistuneita! Taidan hyödyntää tätä blogiani tulevaisuudessa ainakin jonkin sortin tietopankkina.

Leave a comment »

Affordanssit osa 3.Prezi

Prezi oli mukava uusi tuttavuus ja pääsin sitä testaamaan syksyn opinnoissa OTTO -kurssilla Ihmettelijät -ryhmän kanssa. Laadimme aluksi ryhmän jokaiselle jäsenelle käsikirjoituksen, minkä mukaan lähdettiin liikkeelle. Tämän jälkeen jokainen alkoi työstämään omaa osuuttaan kukin taitojensa mukaan. Prezin käytön aloittaminen sinällään ei vaadi mitenkään suuria ponnisteluja. Perustoiminnot ovat selkeitä ja kuvat yksinkertaisia. Käytön monipuolistaminen vie oman aikansa ja tässä kokemus auttaa kovasti.

Prezi tarjoaa mukavaa vaihtelua esityksen luomiseen esimerkiksi power pointteihin verrattuna. Prezin vaarana on pistää hyrrät pyörimään niin kovalla vauhdilla, että katsoja alkaa voida pahoin. Lopullinen Prezimme oli jotain, mitä en olisi ennakolta pystynyt edes kuvittelemaan. Yhdessä rakentaessa syntyy jotain sellaista mihin yksin ei kykenisi.

Leave a comment »

Affordanssit osa 2. purot.net

Harto Pönkän luoma purot.net -wiki tuli tutuksi syksyn opinnoissa. Aikaisempi wiki -tuttavuus minulle oli Wikipedia. Purot.netissä on mahdollisuus valita perusnäytön ja yhteisen tiedonrakentelualueen lisäksi näytölle chat -palsta. Tämä livekeskustelupalsta on mukava lisä ryhmätöiden tekemisessä. Työstettävästä asiasta voi vaihtaa ajatuksia ilman, että tarvitsee avata erillinen keskustelualusta.  Keskustelut jäävät näkyviin ja tallentuvat, joten niihin palaaminen myöhemminkin on mahdollista. Keskustelupalstalta voi kätevästi lähettää tiimin jäsenille @-merkin avulla sähköpostiin tiedon uudesta viestistä. Tämä toiminto helpottaa yhteydenpitoa tiimiläisten kesken.  

Tiedon tuottamiseen, rakentamiseen ja tallentamiseen wikissä on sivupohjia. Näihin ruutuihin voi tuottaa tekstiä, upottaa kuvia, tehdä linkkejä, jne. Huono puoli ruutujen käytössä on se, ettei dokumenttia muokatessaan saa mistään tietoa tilan loppumisesta, vaan ohjelma poistaa automaattisesti dokumentin sisältöä sen loppupäästä.. kääks! Ruudun käytettävissä olevan tilan täyttyessä dokumentin käsittely kylläkin muuttuu oikuttelevaksi, joten siitä voi kokemuksen perusteella tehdä johtopäätöksiä. Tämä kuitenkin on liian sattumanvarainen toiminto.

Wikin käytössä on tärkeää huomioida tekstien ja muiden sisältöjen julkisuus. Google löytää tuotokset ja ne ovat kaikkien vapaasti tutkiskeltavissa. Kaiken kaikkiaan varsin hyvin opetukseen ja oppimiseen soveltuva alusta sen sosiaalisen luonteen puolesta.

Leave a comment »

Affordanssit osa 1. ACP

 Adobe Connect Pro eli ACP -nettialusta soveltuu hyvin liveneuvottelun pitoon sen perusominaisuuksien puolesta. ACP tuli kohtuullisen tutuksi talven aikana eri ryhmien kanssa pidetyissä palavereissa ainakin sen perusominaisuuksiensa osalta. Neuvotteluaikojen sopiminen nopeasti aikaan, paikkaan ja tapaan riippumattomasti toimi yleensä erittäin tehokkaasti joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Yhtenä poikkeuksena mainittakoon TEL -kurssin ryhmämme jäsenten äitienpäivänä sopima pikapalaveri samalle päivälle ao. kurssin Moodle -ympäristössä. Minä pidin äitinä konevapaan päivän ja keskityin nautiskelemaan lasteni seurasta livenä. Kyseinen palaveri meni sivu suun, mutta monta onnistunutta palaveria pidettiin sitä aiemmilla ja sen jälkeen jatkuneella Kopro-kurssilla. 

Syksyllä käyttöönottovaiheessa kurssimme tekninen tuki  auttoi äänen säätämisessä ja sen jälkeen ääni saatiin säädettyä kulloisenkin ryhmän kanssa sopivaksi. Tekniikan kanssa emme kohdanneet juurikaan muita ongelmia niiden ryhmien kanssa, missä työskentelin talven aikana. Jos puhe ei jostain syystä kuulunut käytimme chat -toimintoa. Kirjoittaminen oli ihan hyvä, vaikkakin hitaampi tapa pysyä keskustelussa mukana.

Videokuvan käyttö jäi melko vähiin kurssien palavereissa, mutta se tuo mukavan lisän ja mahdollisuuden näyttää vaikkapa sylissä istuvaa lasta kanssaopiskelijoille. Videokuvan käyttöön saattoi vaikuttaa myös palaverien kulloinenkin ajankohta sekä henkilökohtainen ympäristö taustalla. Meillä kone olisi näyttänyt työhuoneen pyykkikonetornin ja muut lisähärpäkkeet sekä nuutuneen opiskelijaäidin nuhjuisen olemuksen – kiitos, mutta ei kiitos.

 Tekstin tuottaminen ja palaverimuistion tekeminen ACP:ssä toimi oikein hyvin. Näytön jakamista käytimme muun muassa luodessamme Kopro -kurssin työskentelyalustaa virtuaalisen yhteyden varassa.

Teknisesti haasteellisinta ACP:n käytössä oli muistaa sulkea mikki samalla kun ohjeistaa työhuoneen perukoilta lapsille, koiralle ja joskus miehellekin toimintaohjeita nukkumaanmenon tai muun kotitoiminnon suhteen. Kaiken kaikkiaan voin suositella ACP:n käyttöä sen vaivattoman käyttöönoton ja perustoimintojen helppouden perusteella.

Leave a comment »